Rv 28 (27+5)

Lääkärissä käytiin ja painoarvioksi tuli 1100g. Pää alaspäin siellä köllötteli ja tytöksi lääkäri taas veikkasi. Nyt kyllä oli paljon epävarmempi tieto. Tablettilääkitys lopetetttiin kokonaan ja nostettiin pitkävaikutteisen insuliinin määrä (protaphane) 10 yksikköön ja lisäksi tuli lyhytvaikutteinen insuliini (humalog). Sitä otetaan ennen päivällistä 2 yksikköä.

Kohdunsuu oli pehmentynyt mutta onneksi vielä kuitenkin kiinni. Pituus oli n. 3cm. Joku tulehdus siellä myöskin oli. No mä olenkin ihmetellyt valkovuodon runsasta määrää. Sainkin siihen emätinvoiteen, jota piti laittaa viikon ajan iltaisin. Kolme iltaa laitoin ja sitten oli pakko lopettaa, koska alkoi niin kauheasti kutisemaan, etten enää pystynyt käyttämään. Sivuoireena hiiva olikin yleisimmistä. No nyt alkaa pikkuhiljaa kutina helpottumaan. Jos jotain muuta tulehdusta vielä virtsakokeesta selviää, niin lupasivat soittaa ja kertoa. Ei ole mitään soittoa kuulunut, joten taitaa olla kaikki kunnossa.

Lääkäri soitti sokeriarvoista torstaina (edellispäivänä) ja päätettiin nostaa protaphane 12 yksikköön iltaisin. Stressaa kyllä tämä sokerien heitteleminen. En sitten millään saa niitä pidettyä kurissa. Nyt tuntuu että taas aamun paastoarvo ja aamupalan jälkeinen arvo nousee ihan luvattoman korkealle. Lääkäri soittaa taas torstaina ja kyselee arvoja. Nyt pitää vaan joka päivä mittailla neljä kertaa päivässä sokereita.

Vauva on selvästi jo niin iso että liikkeet tuntuvat sellaiselta "muljahduksilta". Potkut tietysti ovat potkuja, mutta isompi kääntyminen selvästi tuntuu mahassa.

Kyllä tämä raskaus menee paljolti vaan siinä sivussa. Ei millään ehdi kuulostelemaan ja nauttimaan olotilasta niin kuin Eliaksesta. Mutta yritän silti ottaa kaiken irti, koska kyllä tämä sitten on minun viimeinen raskauteni ja olemme oikein tosissaan miettineet että vauvan synnyttyä tekisin sterilisaation tai jotain. En ole vielä tarkkaan selvittänyt vaihtoehtoja, mutta hormonikierukkaa en huoli, enkä pillereitä. Kondomikin ei oikein ole mukava ajatus. Pitää varmaan selvittää ja miettiä mitä pitäisi oikein tehdä. No vielä ei onneksi ole sen päätöksen aika, vaan nyt keskitytään paljon olennaisempaan eli meidän pikku tulokkaaseen :)