Rv 25 (24+1)

Onkin pitkä aika kun olen täällä viimeksi oleillut. Kyse ei ole pelkästään ollut laiskuudesta, vaan meidän "hieno" mokkula sanoi itsensä irti. No nyt on asia korjattu ja taas pääsee surfailemaan.

Tulokas potkii jo niin että näkyy mahan läpi. Isäkin on saanut tuntea tulokkaan potkut. Kuitenkin väitän että on huomattavasti hiljaisempi kaveri kuin sisarukset.

Tablettilääkitys on nostettu maksimiin ja olen joutunut jo aloittamaan insuliinin. Iltaisin pistän 8 yksikköä pitkävaikutteista insuliinia. Näin näyttäisi sokerit pysyvän nyt kurissa. Kolmen viikon päästä on sitten äitiyspolilla tarkistuskäynti. Silloin varmaan myös ultrataan pikkuinen.

Maha painaa jo ja vaikeuttaa normaalia elämää. Välillä on pakko pysähtyä sohvalle huilaamaan. Supistuksetkin on alkaneet. Viime viikolla yhtenä iltana kuulostelin reilu tunnin supistuksia ja mietin että pitääkö näihin nyt suhtautua jotenkin vakavasti. Mutta onneksi ne laantuivat sitten itsestään.

Olen nyt myös koittanut enemmän liikkua. Joka päivä olen tehnyt kävelylenkin. Toisinaan pitemmän ja toisinaan lyhyemmän.

Pitää nyt useammin tulla kirjoittamaan kuulumisia, ettei kaikki kirjoitukset ole pelkästään tällaisia faktalauseita...