Viikko 36 (35+6) Lauantai

Eilen pitkästä aikaa lähdimme mieheni kanssa ruokaostoksille. Kyllä oli tämä flunssa vienyt viimeisetkin kunnon rippeet. Oli todella raskasta tehdä viikon ruokaostoksia. Mutta hengissä selvittiin ;)

Kauppareissusta innostuneena päätimme käydä yhdessä vielä pienen lenkin koirien kanssa ennen saunaa. Raskasta oli kävellä, mutta ihanaa kun saatiin rauhassa jutella niitä näitä. Mieheni jossain kohtaa lenkillä kokeili rintojani (niin etteivät muut nähneet) ja sanoi että ne ovat kasvaneet. Ajattelin siinä kohtaa että se oli vaan heitto, mutta kotona mielenkiinnosta saunan jälkeen kokeilin rintojani, niin niistä tuli ternimaitoa. Otin uudelleen puheeksi rintojeni koon ja kerroin maidosta miehelleni. Hän sanoi että arvasi sen koska hänen mielestään rintani oikeasti olivat kasvaneet ja kiinteytyneet. Kylläpä ne miehet ovatkin tarkkoja.

Taas uusi merkki synnytyksen lähentymisestä. Nyt kyllä on tullut jo pieni pelkopeikko takaraivoon. Kuinka synnytys oikein menee? Koska se oikein alkaa? Kestänkö sittenkään kipua? Kuinka iso vauva syntymähetkellään oikein on? Mahtuuko se tulemaan? Kestääkö se kauan? Ehdinkö sairaalaan? Onko kaikki kunnossa? Jne........

Toisaalta olen malttamaton ja haluaisin jo nähdä mahassa myllertäjän. Eikä ne myllerrykset aina enää niin mukavalta tunnu.

Niin ja vielä sellainen päivitys tähän loppuun, että paino on tällä hetkellä noin kilon alle lähtöpainon (eli painon ennen raskautta) En olisi kyllä ikinä uskonut että pystyn koko odotusajan kontrolloimaan painoa ja ruokailua näin paljon. Onhan se mukavaa sanoa synnytyksen jälkeen ettei jäänyt yhtään raskauskiloa vaan olen jo pienemmässä kunnossa kuin ennen raskautta :)

Toinen asia minkä haluan muistaa myöhemminkin on se että mieheni kutsuu minua "Mitä minun möhikselleni kuuluu?" Muutenkin hän on todella esimerkillisesti hoitanut minua ja kysellyt vointiani. Ja kaiken lisäksi mielestäni ymmärtänyt paljon olotilaani. Monesti hän on toppuutellut ja pyytänyt rauhoittumaan. Koko odotusajan meidän suhde on lähentynyt ja syventynyt todella paljon. Rakastan miestäni valtavasti. Enkä tiedä miten selviäisin ilman häntä. Uskon että mieheni haluaa tätä lasta ihan yhtä paljon kuin minäkin......